|
JUHAMATTI (oik. Jussi Mäkelä)
11.3.1950 Lehtimäki
Jussi Mäkelä alias Juhamatti vietti lapsuutensa Lehtimäellä toimittaja-isänsä ja kukkakauppiaana toimineen äitinsä hoivissa. Laulajanura alkoi jo kodin pihapiiristä, missä pikkuruinen Jussi lauloi "äiti lasta tuudittaa". Hänen idoleitaan olivat Danny, Markku Aro ja Tapani Kansa. 10-vuotiaana kuvioon tulivat kitaran ja pianon soiton opiskelut.
Samoihin aikoihin Jussi sai kyhätyksi kokoon jonkinlaisen bändinkin, jonka kanssa harjoiteltiin kotitalon kellarissa. Koulun penkillä istuminen ei pojalle kuitenkaan oikein maistunut. Pakollisten opintojen jälkeen hän alkoikin tienata leipänsä rakennustöissä, esim. muurarin apulaisena. Rakennusalan lisäksi hän jaksoi kuitenkin yrittää musiikin parissa. Ala alkoi kiehtoa aina vain enemmän.
Ennen levylaulajaksi ryhtymistään hänellä oli oma yhtye "Juhamatti et Junnun Gängi", jonka keikat rajoittuivat kuitenkin vain Pohjanmaalle.
Ensimmäisiin laulukilpailuihinsa Juhamatti osallistui vuonna 1968. Pari vuotta myöhemmin oli vuorossa Punkaharjulla järjestetyt vastaavanlaiset laulukilpailut. Molemmista Juhamatti korjasi voitot. Tämän jälkeen oli vuorossa Finnlevyn järjestämät laulukilpailut. Tälläkin kertaa voitto irtosi, ja Juhamatti sai kutsun koelaulutilaisuuteen Helsinkiin Toivo Kärjen luokse. Kärjen huoneessa Juhamatti itseään kitaralla säestäen lauloi Markuksen tunnetuksi tekemän kappaleen "Viimeinen kevät". Kohtalaisesti mennyt koelaulu ei kuitenkaan vieläkään johtanut levytyssopimukseen, joten Juhamatti joutui jatkamaan päivätyötään rakennusalalla ja keikkailua iltaisin.
Lopullisen lähtölaukauksen Juhamatin ura sai hänen osallistuttuaan Apu-lehden järjestämään "Iskelmä-haavi" -kilpailuun vuonna 1975. Parturin tuolilla istuessaan hän sattui huomaamaan Apu-lehden ilmoituksen kyseisestä kisasta. Ehtimättä edes ilmoittautua mukaan, hän ajoi kisapaikalle ehtien parahiksi mukaan kilpailuun. Samassa kilpailussa oli mukana kaksi muutakin uransa alkutaipaleella ollutta artistia; Jamppa Tuominen ja Päivi Kautto-Niemi. Lopulta Juhamatti voitti koko kilpailun. Hän pääsi mukaan kokoelmalevylle, jossa kaikki kilpailijat esiintyivät. Näin hänen kolme ensilevytystään olivat siis "Moonlight lady", "Hafanana" ja "Kesän lapsi". Kokoelman julkaisi levy-yhtiö CBS, jonka kanssa Juhamatti sai saman tien levytyssopimuksen.
Oman albumin suunnittelu aloitettiin, kunhan vain sopivat kappaleet löytyisivät. Levytysmateriaalia ei vain tahtonut löytyä, joten Juhamatti pani itse toimeksi. Kuultuaan radiosta ranskalaista alkuperää olevan kappaleen ”Fanny Fanny”, hän tunsi laulun heti omakseen. Hän soitti asiasta levy-yhtiölleen vaatien heitä etsimään "Fanny Fanny" -kappaleen levytysoikeudet. Meni kuitenkin lähes puoli vuotta, ennen kuin oikeudet saatiin. Chrisse Johansson sanoitti laulun suomeksi. "Fanny Fanny" menestyi hyvin singlenä. Kohta se jo vauhditti ensialbumin myyntiä sen nimikkokappaleena. Albumi sisälsi muitakin hitaita ja tunnelmallisia kappaleita, joten Juhamatin voidaan sanoa löytäneen tyylinsä kertaheitolla.
Toisen albumin "Anna" suosikiksi nousi Heikki Annalan varta vasten Juhamatille säveltämä "Eilisen päivän muistan". Seuraava menestys oli poikkeus balladilinjasta, sillä kappale "Volga" oli suomennos saksalaisen Dschinghis Khan yhtyeen vauhdikkaasta hitistä "Moskau". Diskokomppisen "Volgan" levytti myös Kari Tapio, mutta Juhamatti veti suosiossa pidemmän korren.
Juhamatin 1980-luku alkoi varsin menestyksekkäästi Veikko Samulin säveltämällä ja Raul Reimanin sanoittamalla iskelmällä "Pieni ja lämpöinen". Kaksi vuotta myöhemmin iskelmäsuosikiksi nousi Esko Koivumiehen sävellys "Mikä sulle oikein tuli". Radion Jokamiehen listalla viihtyi myös saksalaista alkuperää oleva "Rakkaudella". Vuonna 1984 Juhamatti lauloi suomeksi tv-sarjan "Lemmenlaiva" tunnusmelodian "Vain rakkaus", josta myös tuli varsin suosittu. Samoin uusioversio ikivihreästä "Niin paljon kuuluu rakkauteen" oli hitti.
1980-luvulla Juhamatti oli yksi vuosikymmenen kysytyimmistä nimistä. Kultalevyjä tippui perätysten neljä. Suurimpia menestyksiä olivat albumit "Voitko unohtaa" ja "Niin paljon kuuluu rakkauteen". Vuosikymmenelle mahtui osallistumisia Kevään Sävel - kilpailuun, mm. kappaleella "Vain yksi yö", ja osallistuminen Syksyn Säveleen vuosikymmenen lopulla. Sen sijaan 1990-luvulla koitti hiljaisempi kausi lukuun ottamatta vuosikymmenen lopulla ahkeraan radiossa soinutta kaihoisaa radiohittiä "Kaipuu ja ikävä".
Vaikka Juhamatin menestyslevyjen aika on ollut tältä erää takanapäin, on Suomen Julio Iglesiakseksi tituleerattu Juhamatti säilyttänyt kansansuosionsa lavojen samettiäänenä. Maaliskuussa 2000 Juhamatti vietti yhdistettyä 30-vuotistaiteilijajuhlaa ja 50-vuotispäiväänsä. Tapahtuman yhteydessä ilmestyi myös juhlalevy "Älä pelkää olla hellä". Uutta musiikkia on ollut tekeillä yhteistyössä Veikko Samulin kanssa.
Vuoden 2002 keväällä otti Poptorin toimitusjohtaja Erkki Puumalainen Juhamattiin yhteyttä ja ehdotti hittikokoelman tekemistä uusina versioina. Asiasta päästiin sopimukseen ja kesällä 2003 ilmestyi Poptorin julkaisemana Juhamatin "Hitit" -CD, joka on julkaistu myös DVD-formaatissa.
|
