Lehdistötiedote 13.6.2005

Poptorin halpalevyissä on suomalaista arvovaraumaa

Kiitän Muusikkojen liiton Ahti Vänttistä äänilevyjen hintakeskusteluun osallistumisesta ( KL 13.6). Hän tuntuu muiden tavoin väsyvän aiheeseen sallien kuitenkin levyjen hinnoista puhumisen. Hyvä! Kuten meille talousoppitunneilla on kerrottu kysyntä ja tarjonta määrittelevät tuotteen hinnan. Ehkä keskustelun pitkittyminen johtuu juuri siitä, että kovakorvainen tarjonta ei halua kuunnella kysynnän ääniä. Vahvan markan puolustajat pitivät aikanaan korttitaloa pystyssä, mutta sitten rysähti. Sama on edessä musiikkibisneksellä. Kun huomioidaan inflaatio, äänilevyjen myynti on pysynyt samalla tasolla jo 25 vuotta. Ostovoiman sekä laitekannan kehitykseen vertailtuna toteutuma on murskaava. En oikein jaksa uskoa netti-imuroinnin vaikutuksiin, sillä 70- luvulla mökinmummokin osasi nauhoittaa C-kasettinsa itse. CD ei häneltä taitu.

Väitän, että uustuotanto ei uhanalaistu hintareformista, päinvaistoin. Reformilla tarkoitan sitä, että kulutuksella profiloituvan yleisön levy voi maksaa vaikka 50 euroa (vrt.merkkifarkut), mutta jokamiesluokka tarvitsee huvinsa halvemmalla. Äänitteen tuotantokustannus on suurin piirtein sama kuin aikakausilehdellä. Lehden painaminen CD:n volyymeissä on jopa kalliimpaa. Mikäli viikkolehden ensimmäisten 5000 kappaleen tulee maksaa kaikki tuotantokulut, maksaisi sekin 20 euroa. Tästä seuraisi hillitön pimeiden kirjapainojen jahti ja artikkelien valokopiointibuumi sekä myynnin romahtaminen. Kun lehdet maksavat alle 4 euroa, niitä ostetaan viikottain lähes yhtä paljon kuin äänitteitä vuodessa. Se on vapaa-ajan kulutusta, josta äänitebisnes ei ole halunnut kilpailla.

Hämmästelen, että Muusikkojen liitto ei ole noteerannut, että juuri heidän jäsenensä ovat ylihinnoittelun uhreja. Ahneet levy-yhtiöt kotiuttavat voittoja, mutta kotimaiset artistit ja muusikot voivat huonommin kuin koskaan. Heidän etuaan ei markkinakakun jaossa ole voitu valvoa. Korjaan myös artikkelin asiavirheen. Poptori Oy käyttää alle 6 euron uustuotannossaan suomalaisia muusikoita ja maksaa niistä rojalteja kuten muutkin. Lisäksi maksamme kaksinkertaista teostomaksua, sillä Teosto laskee prosenttiveloituksensa käyttäen äänitteen minimihintana 10 euroa. Ilman tätä ylimääräistä kulukuormaa ja protektionististä markkinoiden diskriminointia olisimme maan kannattavin levy-yhtiö. Kaiken ylijäämän käyttäisimme linjauksemme mukaisesti uustuotantoon ja markkinakehittämiseen, kuten olemme tähänkin asti tehneet noin 40.000 eurolla kuukaudessa.

Poptori Oy
Erkki Puumalainen
Toimitusjohtaja
050-62515
www.poptori.fi




Takaisin edelliselle sivulle