Lehdistötiedote 10.3.2005

Vapaa julkaistavaksi heti

Poptorin toimitusjohtaja Erkki Puumalainen vastaanotti korkeimman mahdollisen tunnustuksen työstä sotaveteraanien hyväksi. Tämä 13.6.1995 perustettu kunnianosoitus voidaan myöntää sotaveteraanityön päämäärien hyväksi ansiokkaasti tai muuten merkittävästi toimineelle henkilölle, joka ei ole sotaveteraani.

Otan nöyrin mielin ja kunnioittavasti vastaan saamani tunnustuksen todeten, että työ jonka Poptori Oy on tehnyt kalpenee sen edessä, mitä jokainen sotaveteraani on tehnyt itsenäisyyden, itsenäisen liiketoiminnan ja vapaan ajattelun hyväksi Suomessa. Häpeän kiitospuhettani, sillä olen saanut tästä projektista itselleni paljon enemmän kuin ovat teot, joista meitä nyt kiitetään. Olen myös iloinen, että edustamani turhuuksien markkinat ja siinä erityisesti "Humpuukia" kampanjamme www.poptori.fi/humpuukia (kts. sivu 12) kykenee olemaan osa tätä tärkeää työtä.

Nykyinen ”huomiotalous” tuottaa kovin helposti sankaritarinoita. Kaikki kunnia kiitetyille, mutta mikä vaivasi mieliämme silloin, kun veteraanit olisivat ansainneet tunnustuksensa? Miten pärjäisi nykymaailmassa tällainen työnhakija?

(Ote veteraani CV:stä veteraaniliiton PJ. Aarno Lampi)

- kykenevä asumaan maan alla tai teltassa vuosikausia, kaukana kodista, samassa ahtaudessa monien muiden kanssa.
- hallitsee pelkonsa, joka aiheutuu alituisesta kuoleman tai vammautumisen uhasta ja kestää huolet, joita tietämättömyys läheisten kohtalosta tuo.
- pystyy olemaan päiväkausia ilman ruokaa, jopa juomaakin sekä tulee jatkuvasti toimeen niukalla ja yksipuolisella ravinnolla.
- hänellä on pitkään samat vaatteet, joiden puhtaudesta ei ole takeita.
- ylläpitää fyysistä ja henkistä kykyä ampua ensin, ettei häntä itseään ammuttaisi.
-tekee työtään ruokapalkalla ja vähäisellä päivärahalla, tarvittaessa tauotta, jopa yötä päivää.
- ei voi irtisanoa työsuhdettaan, vaan se jatkuu määräämättömän ajan, urakan täyttämiseen asti.

Lukija tietää, että tällainen joukko on aikoinaan täällä ollut. Siihen on kuulunut vuorollaan noin 700 000 miestä ja
200 000 naista. Heidät tunnetaan nimellä sotiemme veteraanit. Tällä haavaa heitä on jäljellä n. 100 000. Heidän keski-ikänsä on yli 83 vuotta. He ovat katoamassa nopeaa tahtia muistoihin.

He ovat erityinen ryhmä myös vanhusväestössämme, todettuine erityistarpeineen ja oikeutettuine toiveineen. Tärkein niistä on mahdollisuus saada elää vanhuusvuodet mahdollisimman pitkään kodissa tai kodinomaisissa oloissa sekä saada osakseen hoivaa ja huolenpitoa, jotka antavat voimia ja vireyttä.Veteraanit toivovat, että sotavanhusten ja heidän omaishoitajiensa hoidossa saadut ja vastedes saatavat kokemukset koituvat eläkeikään ehtivien lasten ja koko vanhusväestön hyväksi.

Kiitollisuudella tervehtien

Erkki Puumalainen
veteraanin poika
aktiiviupseerin tyttärenpoika
reservin luutnantti


Katso kuva täältä.

Takaisin edelliselle sivulle